Pokémon animemaratoni XVIII: Abra ja yliluonnolliset voimat

Moikka mahtavat lukijat. Tiedän aika hyvin, että kesäkuu oli hävyttömän epäaktiivinen kuukausi. Elämä on ollut aika paskaa viimeiset viikot (inhottava työ + muuta sellaista, minkä ajatteleminen saa meikän vaan ulvomaan :D), mutta koetan nyt ryhdistäytyä parhaani mukaan. Ja miten sitä paremmin voisikaan ryhdistäytyä kuin jatkamalla animemaratonia.


Abra ja yliluonnolliset voimat

Ash, Misty ja Brock ovat ihan eksyksissä synkässä metsässä. Riita on väistämätön (Mistyn mukaan Ash ei löydä edes omaa naamaansa peilistä ja Ash neuvoo Mistya vain muuten vaan varomaan peileihin katsomista, hohohoho). Mutta paikalle saapuu kummallinen naurava pikkutyttö, ja suomidubbauksen nauru on taas, ööh, sieltä 'kauneimmasta' päästä...


Tyttö käyttäytyy oudosti ja juoksee sankareitamme vain karkuun. Ash koettaa seurata tyttöä, mutta tytsy katoaa kuin savuna ilmaan. Samassa Ashkin meinaakin jo pudota jyrkänteeltä alas, tuo putoaminen on muuten piirretty TODELLA hienosti! Pokémon-historian vaikuttavin putoaminen :D. Bulbasaur kumminkin pelastaa tilanteen ja sankarimme näkevät kauempana Saffron Cityn loistavat valot - he eivät ole enää eksyksissä.

Saffron Cityn porteilla kumminkin kumppanukset saavat erikoisen vastaanoton, nimittäin heidät palkitaan siitä, että Ash, Misty ja Brock sattuvat olemaan miljoonas, miljoonasensimmäinen ja miljoonastoinen kävijä Saffron Cityssä. Palkintoseremonia on tietysti taas Rakettiryhmän juonia, mutta heillä on kyllä tällä kertaa harvinaisen hämäävät valeasut! Pakko myöntää, ettei noita ehkä ihan aluksi saata jopa tunnistaa!

Muutenkin tuo Rakettiryhmän tämän kertainen juoni on aika erilainen ja toimiva :D. He nimittäin nappaavat Pikachun ja työntävät Ashin, Brockin ja Mistyn taikalaatan kautta johonkin täysin suljettuun tilaan. Tuohon huoneeseen ilmaantuu katosta telkkari ja Jessie ja James toivottavat sankarimme tervetulleiksi "Meitä on kaksi, kammottavaksi"-ohjelmaan :D. Hehehe, miksi nauran tällaiselle puujalkahuumorille... Anyway, aiemmin tavattu pikkutyttö kumminkin ilmestyy Rakettiryhmän luo ja psyykkisillä kyvyillään pelastaa Pikachun, sekä myös Ashin, Mistyn ja Brockin teleportaten heidät Saffron Cityn salin edustalle. Pikkutyttöä ei kuitenkaan näy niin missään ja kaikki on hyvin mystistä. Mystisemmäksi homma menee entisestään, kun salin luona kummallinen vanha mies varoittaa kumppanuksia jättämään Saffronin salin väliin.


Saffron Cityn sali on niin mahtava. Paikan päällä on joukko saliharjoittelijoita treenaamassa telekinesiaa - varsin lahoin tuloksin. Näyttää vähän siltä, ettei kovin monilta oikein lusikantaivutus tai ennustaminen luista mielen voimin. Paikalle saapuu outo saliharjoittelija, joka näyttää muuten aika paljon itse Gary Oakilta tulevaisuudessa :D! Paita on tuollainen violetti, sitten tuo labratakki ja tukassakin on vähän samaa meininkiä kuin Garylla hamassa tulevaisuudessa (mitä nyt Gary on vähän coolimpi ja hänellä tukka on huomattavasti lyhyempi). Tuo vain tuollaisena sivuhuomiona. Ash nolaa taas Mistyn ja Brockin osoittamalla tälle saliharjoittelijalle, miten vähän hän arvostaa salilla harjoiteltavaa telekinesiaa - voimallahan kaikki ratkaistaan.


Saliharjoittelija vie Ashin ja kumppanukset Sabrinan luo, joka on salijohtaja. Otteluareena on ennemminkin temppeli kuin sali. Sabrinan luona näkyy myös se aiemmin jaksossa tavattu outo pikkutyttö. Pikkutyttö sanelee ottelulle hassut ehdot, jos Ash häviää, hänen, Mistyn ja Brockin tulee jäädä leikkimään hänen kanssaan. Otteluun Sabrina lähettää Abran, jonka passiivisuus hämmentää Ashin ja Pikachun täysin. Pian selviää, että Abra kykenee siirtämään itsensä kätevästi psyykkisillä kyvyillään toiseen paikkaan.


Yllätykset eivät lopu todellakaan tähän, vaan kesken ottelun Abra muuttaa muotoaan Kadabraksi. Kadabra alkaa huolestuttaa jo Mistya todenteolla ja hän varoittaakin Ashia, että kyseinen pokémon on todella vaarallinen. Kadabra pieksee psyykkisillä voimillaan Pikachua mennen tullen. Ashin ei auta muu kuin luovuttaa.

Mutta kuinka käy leikkimisen ja ikuisen ystävyyden Sabrinan sylissä olevan pikkutytön kanssa? Sabrina teleporttaa Ashin, Mistyn, Brockin ja Pikachun hänen nukkekotimaailmaansa ja kutistaa heidät vielä kaiken lisäksi nukien kokoisiksi. Ash kokee myös mielenkiintoisia hetkiä nukkeneidin kanssa, jonka löytää kylpyhuoneesta kylpemästä. Ihan superia :D.

Tilanne alkaa pian käydä nukkekotimaailmassa aika uhkaavaksi. Ja nyt on pakko sanoa tähän väliin: en käsitä alkuunsakaan, miksi Sabrina on niin ihailtu ja tykätty hahmo. Tuo eukkohan on sairas ja pelottava, kun näin vanhempana jaksoa katselee. Telkeämpäs nyt kolme kymmenenvuotiasta lelulaatikkooni ja pistän ne leikkimään lapsuuden mieleni ruumiillistuman kanssa, joka yrittää liiskata nämä kymmenenvuotiaat pallolla. Mitä helvettiä!!!? Pokémon, sinä pelotat minua <3. Nukkelaatikosta löytyy vielä oikein sydäntälumoava kuva onnellisesta Sabrinasta perheineen - kaikki psykologisen kauhun ja mindblowin ainekset ovat valmiit. Pokémon, olet niin mahtava. Ystävämme kohtalo vaikuttaa hyvin uhkaavasti siltä, että he jäävät ikuisiksi ajoiksi lelumaailmaan, kunnes paikalle saapuu yllättäen aikaisemmin jaksossa tapaamamme vanha ukkeli, joka teleporttaa ystävykset ulos.


Vanha mies aloittaa totta kai sen "mitäs minä sanoin"-lätinän, mutta Ash ei hevillä luovuta. Ei edes housut nilkoissa - huomatkaa kuinka rankasti Misty ottaa asian :D. Ash vaatii vanhaa miestä opettamaan, kuinka käyttää telekinesiaa ja näin päihittämään Sabrinan. Mies kumminkin toteaa jyrkästi, että telekinesia on synnyinlahja ja kukaan ei voi päihittää Sabrinaa.


Ashin sinnikkyys kumminkin lopulta palkitaan. Mies heltyy ja antaa sankareillemme vihjeen, jonka avulla meediopokémonit voivat olla kukistettavissa. Hän ohjaa Ashin Lavender Towniin ja kehoittaa pyydystämään sieltä kummituspokémonin, joka on ainoa, joka mahtaa mitään meediopokémoneille. Harmi vaan, että silloin kun tämä jakso on aikanaan tullut telkkarista, niin tämä vanha hupsu mies on ollut äärettömän pahasti väärässä. Redin ja Bluen aikana nimittäin Psychic-tyyppi on ollut immuuni kummitushyökkäyksille. Goldista ja Silverista lähtienhän homma on ollut tietysti toisin ja kummitus on ollut vahvoilla meediota vastaan.

Seuraava animemaratoni tulkoon seuraavan parin päivän aikana :3. Koetan ehkä nyt tästä lähtien hiiiiukkasen kiriä tahtia. Muuten jatkan tässä Indigo Leaguessa vielä kolmekymppisenä. Mutku näissä on niin vähän fillereitä!


Living in the Moving Forestin 23-vuotias ylläpitäjä, jolla on aina liikaa hommaa ja liian vähän kahvia.

Next PostUudempi teksti Previous PostVanhempi viesti Etusivu

17 kommenttia:

  1. Aijai, muistan kun näin tämän jakson ekan kerran lapsena siskoni kanssa, emme päässeet näkemään sitä aamulla vaan pappamme äänitti jakson kasetille, jolloin pääsimme näkemään jakson sitten illalla. Voit vain arvata, millaiset fiilikset tuli kun katseli tätä jaksoa pimeänä talvi-iltana... ^^'

    Nosti kyllä tämä jakso meikäläisellä niskakarvat pystyyn, ehdottomasti yksi jännittävimmistä (ellei jopa pelottavimmista) Pokémon-jaksoista minun kirjoissani. Itse olin siihen aikaan n. 9-vuotias ja siskoni jotain 6, eihän tuossa iässä meinaa oikein sietää tällaista kamaa. Sisko itse asiassa suorastaan järkyttyi tästä jaksosta, kun hän meni heti jakson loputtua itkien äitimme luokse ja kertoi hälle "pikkutytöstä joka vain nauroi koko ajan". Kyllä vähän surku tuli. =( Noh, kun katsoimme tämän seuraavana päivänä uudestaan niin ei se enää niin pelottavalta tuntunut.

    Rakettiryhmän valeasut olivat kyllä tosi toimivia, itse ainakin menin ihan lankaan ekalla katsomiskerralla. XD Ja minä muuten oikeasti luulin lapsena tuota yhtä tyyppiä Garyksi! =D Tuo nukkekoti-kohtaus oli kyllä huvittava. Pikkaisen minua kyllä särähtää korvaan se seikka, että Teleportia kutsutaan tässä "aivosiirroksi". Eikös "teleportti" ole ihan suomenkielinen sana? No jaa, hällä välilä...

    Seuraava jakso onkin oikea naurupommi, en malta odottaa. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, tuossa on varmaan ollut aika tehoa, jos kerta pimeänä talvi-iltana olette tämän katselleet! Muistan aina miten lapsena harmitti, jos ei päässyt näkemään Pokémonia heti silloin aamulla, vaan piti vaikkapa jonkun reissun takia odottaa myöhemmäksi ja katsoa nauhoitus.

      Hui, voi siskoasi :(. Minä olen aina ollut lapsenakin vähän sellainen rämäpää, etten ole oikeastaan hirveästi pelännyt mitään tv-ohjelmia tai elokuvia (paitsi sitä perhekomedia Maskia, jota luulin vielä tosi pitkään kauhuleffaksi). Tämäkään ei lapsena juuri mitenkään pelottanut, mutta jännittävähän tämä jakso oli jos mikä! Mutta varmasti herkempiä juuri tuo tosi creepy pikkutyttö pelottaa helposti. Etenkin, kun suomidubbin nauru on sitä, mitä on.
      Minä vaan tämän jakson jälkeen yritin kovasti löytää itsestäni telekinesian piirteitä ja koetin vääntää lusikoita ajatusten voimalla :DDDDDDDDD.

      Jeps, äärettömän hämäävät nuo valepuvut :D. Mua häiritsee myös muuten, miten tässä jaksossa puhutaan "telekineesistä" vaikka oikea termi on ollut telekinesia. Pikkuinen termiontuminen, mutta kuitenkin D:.

      Kiitos kommentista Riuku <3~

      Poista
  2. Oioi.. muistan tämän jakson ja mitkä nostalgianaurut noista äänipätkistä tulikaan ;D
    Et millään titetäisi mistä näitä suomenkielisiä indigo leagueita löytäisi netistä, kun ovat näemmä kadonneet youtubesta? ;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mene sivulle "animerunkkari" ja paina sivulta "nostalgiamyrkytys"-kohtaa. Sieltä löytyy listasta KAIKKi pokemonelokuvat + tuotantokaudet (myös Indigo) suomeksi! :D
      Tässä vielä linkki sinne:

      http://animerunkkari.com/nostalgiamyrkytys.html

      Mutta noita tuotantokausia ei ole siis kyllä ihan kaikkia, mutta ensimmäinen niistä ja näitä viimeisiä kyllä lyötyy ;)

      Poista
    2. Kiitoksia kommenteista! Mahtava jakso tosiaan :).

      Ja kiitos toiselle Anonyymille linkkauksesta :).

      Poista
  3. Olin jo melkein unohtanut koko anime maratonin :D Mahtavaa saada taas jatkoa.
    Ehkä pelottavin pokemon jakso koskaan. Tuollaiset mystiset pikkulapset ovat muutenkin leffoissa aina kaikkein kauheimpia.

    Enpä tiennytkään että Psychic-tyyppi on ollut red/blue aikoina kumituksille immuuni! Omituista, en ole koskaan tainnut edes huomata asiaa, näin myöhemminkään pelailtuani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, valitettavasti näihin animemaratoneihin menee aina tosi pitkä aika (täytyy katsella jakso läpi, ottaa screenshotit, muokata nuo kuvat, harjoittaa pientä pohdintaa), niin näitä tulee vähän liian harvakseltaan. Täytyy vähän nopeuttaa tahtia + lopettaa turha lätinä :D.
      Jep, lapset ovat aina kauheimpia :D. Kauhuleffoissakin sellainen superpsyko-lapsihahmo peittoaa pelottavuudessaan kyllä kaikki muut.

      Jep, immuuni on kyllä! R/B/Y:ssä on kyllä niin vähän kummitushyökkäyksiä, että eipä ihme, jos tuollaista seikkaa ei ole tullut huomattua :).

      Poista
  4. Öööh, missä nuo ääniklipit ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä jaksossa niitä ei ole. Anonyymi varmaan tarkoitti noita muutamien muiden animemaratoni-osien ääniklippejä. Jos niissäkään ei ääniklippejä näy (esim. Neidonkallion aave-kirjoituksessa), niin päivitä selaimesi uusimpaan Mozilla Firefoxiin tai Google Chromeen yms :).

      Poista
    2. Kiitos. Tuo selvensi asiaa.

      Tuli mieleen tuosta saliharjoittelijasta jos se onkin Gary tulevaisuudesta. Ei sitä koskaan tiedä.

      Poista
  5. Hyi kamala, pelkäsin sitä pikkutyttöä silloin pienempänä. Ja jostain syystä aivoihini on syöpynyt se kohtaus, kun tuo kylpyammeessa oleva tyttö osoittautuukin nukeksi. Jotenkin niin spookya, oikeasti, kaikki kauhuelokuvan ainekset erikoisista lapsista aina nukkeihin asti!!

    Sabrina on kyllä noin anime-versiona jotenkin turhan maskuliininen ja ihan eri näköinen, kuin mitä peleissä (tai Sugimori-arteissa) on tottunut! Hassua, kun se on niin suosittu hahmo, vaikka animessa se onkin ollut tuollainen ihmeellisen näköinen:D Vaan ehkäpä sellainen mystisyys onkin se, mikä siinä kiehtoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kylpyammeen nukketyttö on kyllä kammottava :D! Ja musta Pokémonin kannattaisi harkita jotain kauhuelokuvaversiota Pokémonista. Jos Salatuista Elämistä koetetaan vääntää jotenkin kummasti kauhuelokuva teattereihin, niin miksei myös Pokémonista, jonka jaksoista löytyy jo valmiiksi kaikki ainekset :D?

      Kai se on tuo jääprinsessa-ulkomuoto, mikä ihmisiä kiehtoo. Miksei kukaan tykkää koskaan symppiksistä ja mukavista tavallisista hahmoista? Nimimerkillä Avri, jonka yksi lemppari pokémonin sivuhahmoja oli Aoi (en muista nyt yhtään enkkunimeä!!!)

      Poista
  6. Tämä jakso on ihan täyttä kultaa. Tätä joskus silloin miljoona vuotta sitten tuli katsottua niin sanotusti muna pystyssä innostuksesta. Rakastan tuota kylpytyttönukkea ja kutistamista ja Sabrina on ihastuttava.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella et tää jakso on juuri sun makuusi :D! Voin ehkä sulattaa ton Sabrinan sadismin ja kieron mielen tässä jaksossa, mutta sitten tämän "trilogian" päätöksessä muijalle annetaan kaikki anteeksi ja tytsy on taas samanlainen hymynaama ja normaali kuin kaikki muutkin. WHAT??!

      Poista
    2. Joo se loppu on kieltämättä hiukan.. öhöm. Mutta kai sitä nyt lasten takia on onnellinen loppu annettava..

      Poista
  7. Jeps, legendaarinen jakso tämäkin. Parhaiten on jäänyt mieleen Rakettiryhmän huuto: "Saffron Cityyy, unelmiesi kaupunkii!" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se huuto on kyllä niin legendaarinen :D!! Ja jää päähän kyllä tosi hyvin mieleen, ihan voi melkein kuulla ne Jessien ja Jamesin äänet, kun ne huutavat tuota :D.

      Poista

Hei taskuhirviö! Jätä kommentti, kiitos!